Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Voittamisen anatomia

Kirjoitettu 02.06.17
Esseen kirjoittaja: Samuli Lehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4.5. Projektien johtaminen, 5. Valmentaminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9. YPK:n ulkopuoliset

Voittamisen anatomia, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Aki Hintsa oli ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon erikoistunut lääkäri ja valmentaja, joka omisti elämänsä hyvinvoinnille. Hän valmensi ja vastasi käytännössä usean formulakuskin terveydestä 11 vuoden ajan, toimi olympiatason juoksijoiden lääkärinä ja pyöritti Genevessä klinikkaa, jonka asiakkaita olivat huippujohtajat ja -urheilijat. Klinikan tavoitteena oli parantaa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden fyysistä ja henkistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. Mika Häkkinen, Lewis Hamilton, Kimi Räikkönen, Sebastian Vettel.. Kun katsoo listaa Hintsan asiakkaista, on helppo uskoa miehen ammattitaidon olleen maailman terävintä kärkeä.

Kirjasta jäi käteen pari hyvää työkalua ja toimintamallia, mutta ennen kaikkea kokonaisvaltainen käsitys hyvinvoinnista ja sen merkityksestä ihan jokaisella elämän osa-alueella.

 

Core

Core tarkoittaa ydintä, eli sitä minkä ympärille kaikki rakentuu. Hintsan ajattelutavassa oman ytimen tunteminen tarkoittaa itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa perinpohjaista tuntemista. Ydin muodostuu vastauksista kolmeen kysymykseen. (Tiedätkö, kuka olet? Tiedätkö, mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi?)

 

  1. Tiedätkö, kuka olet?

Ensimmäisen kysymyksen on tarkoitus hahmottaa identiteetti. Helpon kuuloinen kysymys, mutta kirjaa kuunneltuani havahduin, etten todellisuudessa olisi itsekään osannut tähän vastata. Olisin vastannut tähän jotain tyyliin ”Tiimiyrittäjä kolmatta vuotta ja toimin yrittäjänä Rage Cubessa, harrastan jääkiekkoa, olen intohimoinen penkkiurheilija ja kuntoilija, minulla on tyttöystävä ja koira, joiden kanssa asumme Jyväskylän keskustassa.” Tämä ei oikeastaan kerro kuka minä olen. Tämä kertoo ammatin, koulutuksen, harrastukseni, siviilisäätyni ja asuinpaikkani. Kaikki ovat enemmän ulkoisia seikkoja. Jos identiteetin rakentaa esimerkiksi työpaikan pohjalta, niin mitä tapahtuu, kun työpaikka menee alta? Identiteetiltä, minuudelta katoaa pohja. Identiteetti ei saisi siis pohjautua vain johonkin yhteen asiaan, mikä voidaan ottaa pois. Vahva identiteetti perustuu arvoihin. Minulle perhe, hyvinvointi ja työ ovat tärkeitä arvoja, mutta kaikkien kolmen tasapainoon saaminen on välillä hankalaa.

 

  1. Tiedätkö, mitä haluat?

Toisen vastauksen tulisi kertoa jotain oman elämän tarkoituksesta. Tähän kysymykseen en osannut suoraan vastata, joten rupesin miettimään vastaustani Hintsan käyttämien apukysymysten avulla.

a) Oletko tyytyväinen siihen, mihin käytät aikaasi?

Olen tällä hetkellä ehkä noin 70% tyytyväinen siihen mihin aikaani käytän. 20% puuttuu siitä syystä, että haluaisin olla jo valmistunut ja minulla olisi työ, josta saisin tasaista tuloa. Loput 10% puuttuu siitä syystä, että olen viime aikoina ruvennut miettimään, onko minun tulevaisuuden työni täysin eri alalta kuin mitä olen opiskellut. Tämä on niin tuore ajatus vasta, että sen takia se vie vain 10%.

b) Ovatko tavoitteesi pysyviä, vai vaihtuvatko ne usein?

Olen aina ollut huono asettamaan itselleni tavoitteita. Varsinkin työasioissa ja opinnoissa. Tavoitteet ovat usein perustuneet arvosanoihin ja tuloksiin, koska niiden onnistumista on ollut helppo mitata. Tiimiakatemian aikana tavoitteita on tullut ja mennyt. Osa on toteutunut, toiset ei. Koen, että viime vuosien aikana tavoitteeni ovat olleet melko vaihtelevia, mikä kertoo ehkä siitä, etten yksinkertaisesti tiedä mitä tavoittelen.

c) Vaikuttaako muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiisi?

Riippuu asiasta. Mikäli kyse on jostain hommasta missä tarvitaan tiimityöskentelyä, niin vaikuttaa todella paljon. Jos taas on kyse omasta salitreenistäni, niin silloin ei vaikuta oikeastaan pätkääkään. Yleisesti ajatellen olen kuitenkin melko altis sosiaaliselle paineelle. Eli seuraan asioissa ”yleistä kaavaa.”

d) Tiedätkö, mikä on seuraava askel elämässäsi?

Luontainen next steppi on valmistuminen ja siirtyminen työelämään. Ajatus uudelleenkouluttautumisesta kuitenkin jarruttaa hieman tätä kuviota. Viime vuosien aikana olen oppinut olemaan liikaa huolehtimatta tulevaisuudesta, ja elämään enemmän päivä kerrallaan. Kyllä tulevaisuus aina välillä mietityttää, mutta en halua ottaa asioista stressiä ennen kuin on sen aika.

 

  1. Hallitsetko omaa elämääsi?

Kolmas kysymys tutkii mahdollisia esteitä omien pyrkimysten mukaiselle elämälle. Arvoja voi luetella vaikka kuinka, mutta niistä ei ole hyötyä, elleivät ne näy käytännössä. Hintsa kannusti asiakkaitaan arvojen pohdiskeluun, koska päätöksenteko on helpompaa, kun tunnistaa mihin arvoihin omat valinnat perustuvat. Parhaimmillaan intohimo ajaa eteenpäin, arvot ohjaavat ja tyytyväisyys tasapainottaa. Tuon lauseen luettuani tunsin heti, että minullakin voisi olla aihetta arvojen pohdiskeluun. Arvoissa en koe olevan mitään vikaa, mutta tekemiseni ei aina tunnu vastaavan omia arvojani. Siitä syystä en välttämättä myöskään koe aina hallitsevani omaa elämääni.

 

 

LFA

Logical framework approach, eli loogisen viitekehyksen malli. Projektihallinnan työkalu, joka on kehitetty Yhdysvalloissa 60-luvulla. Työkalu kehitettiin erityisesti ylittämättömän isoilta tuntuvien projektien hallintaan. Ideana on siis purkaa mikä tahansa iso projekti pieniin osatavoitteisiin ja laatia niille kaikille toimintasuunnitelma. Ensin kirjataan kokonaistavoite ja sen jälkeen siihen johtavat osatavoitteet suurimmasta pienimpään. Tärkeää on tietysti löytää mahdollisimman objektiivinen tapa mitata tavoitteeseen pääsyä.

 

Oikeastaan siis todella yksinkertainen, mutta toimiva työkalu. Metodi oli itselleni jo entuudestaan tuttu, nimi ei. Olen tätä pienemmässä mittakaavassa käyttänytkin kuluneen vuoden aikana. Käytännössä siinä tilanteessa, kun hommia on kasaantunut ja ne alkavat tuntua liian isolta taakalta. Kirjaan ensin kaikki tehtävät lapuille itselleni, jonka jälkeen lähden järjestelmällisesti niitä vuorotellen suorittamaan. Opin huomaamaan sen, ettei ne tehtävät aina todellakaan ole niin vaativia ja isoja miltä ne ensiksi tuntuvat, kun kirjaa ne ylös ja miettii mistä lähtee liikkeelle. Ja mitä pienempiin osiin tehtävät pystyy pilkkomaan, sitä matalammaksi aloittamiskynnys kutistuu ja koko tehtävän tekeminen helpottuu.

 

LFA -malli teki Hintsaan niin ison vaikutuksen, että hän päätti kirjata oman elämänsä yksinkertaistettuun LFA-taulukkoon. Projektin nimeksi tuli Aki, tavoitteeksi elämän optimointi ja selkeyttäminen, mittarina toimi elämän merkityksellisyyden kokemus ja oman energian määrä. Mietin itsekin tämän kuultuani vastaavanlaisen taulukon tekemistä omasta elämästäni. Tovin pohdiskelun jälkeen tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, ettei elämän niin orjallinen suunnitteleminen sovi minulle. Jos katselisin joka päivä massiivista taulukkoa asioista, joita minun pitää tehdä, niin ahdistus valtaisi mielen melko varmasti jossain kohtaa. Mutta nimenomaan projektiluontoiseen tekemiseen tämä työkalu sopii kuin nakutettu, eli Tiimiakatemialla ja varmasti myös useilla työpaikoilla erittäin tarpeellinen.

 

 

 

Hyvinvointi on menestymisen ydin

Työskennellessään sittemmin tulevan olympiavoittajan Haile Gebresselassien kanssa Afrikassa, Hintsa hämmentyi siitä, kuinka niin vaatimattomista oloista voi tulla niin paljon kovempia kestävyysjuoksijoita kuin suomalaisista, joilla on huippu olosuhteet treenaamiseen. Suurin ero heissä tuntui olevan se, että heidän elämänsä vaikutti olevan aidosti täydellisessä tasapainossa. Tuon komennuksen aikana Hintsa purki osiin voittamisen anatomian. Sen osat ovat: yleinen terveys, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo ja henkinen energia. Nämä havainnot hän teki siis huippu-urheilijoita seuraten, mutta samat hyvinvoinnin peruselementit pätivät urheilijoiden lisäksi kaikkiin muihinkin.

 

LFA-taulukon sarakkeet vääntyi Hintsan muistiinpanoissa ympyräksi, jonka varaan hän lopulta rakensi elämäntyönsä. Circle of Success, menestyksen ympyrä. Yllämainitut hyvinvoinnin kuusi peruselementtiä muodostivat ympyrän ulkokehän, sisäkehä kuvaa sitoutumista, ja ydin on hyvinvointi.

 

menestyksen_ympyrä

 

Minulle parasta antia ja suurimmat kolahdukset tästä kirjasta oli hyvistä työkaluista huolimatta ehdottomasti hyvinvoinnin merkitys elämässä ylipäätään. Se sai ajattelemaan, mikä elämässä on tärkeää, ja tämän kirjan kuunteleminen tuli oikein hyvään saumaan. Tein itselleni taannoin lupauksen, että käytän joka vuorokaudesta vähintään yhden tunnin liikunnan harrastamiseen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseen. Kaikista päätöksistäni koko elämäni aikana, tuo päätös lukeutuu niihin, mitä en halua koskaan joutua tekemään uudelleen. Oloni on nimittäin parantunut huomattavasti, olen itsevarmempi, virkeämpi ja tehokkaampi ihan joka paikassa. Voin sanoa, että panostaminen fyysiseen aktiivisuuteen sai minun kohdalla menestyksen ympyrän toimimaan niin kuin sen pitää. Jos pyörästä puuttuu yksi osa, se pettää. Ainakin minun kohdallani fyysinen hyvinvointi ruokkii henkistä hyvinvointia, mikä mahdollistaa esimerkiksi paremman suoriutumisen töistä ja arjen haasteista.  Menestymisen tietysti jokainen määrittää itse, mutta kuten kirjassa sanotaan: ”menestys on hyvinvoinnin sivutuote.” Menestyksen ympyrä menee omassa elämässäni suoraan käytäntöön hyvinvoinnin mittaamisessa.

 

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt vuonna 1948 terveyden ”täydelliseksi fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi.” Ei siis pelkästään sairauden puuttumista. Ennen kirjan lukemista se olisi tarkoittanut minulle hyvää fyysistä kuntoa, terve mieli ja sosiaalinen elämä. Tämän kirjan myötä käsitykseni hyvinvoinnista laajeni, ja sen ansiosta hyvinvointi on minulle nyt entistä tärkeämpi arvo elämässäni. Hyvinvointi on usein sellainen asia, minkä tärkeyden saattaa huomata vasta kun sen kadottaa, joten siitä en aio päästää irti.

 

 

4321

Energiatasojen hallintaan tarkoitettu viikkomalli. Mallin tarkoitus on organisoida työtunnit niin, ettei päivät ja asiat vain tapahtuisi, vaan niille olisi kaikille suunnitelma.  Kirjassa esitettiin Nokian silloisen johtokunnan jäsenen ja muotoilusta vastaavan Marko Ahtisaaren viikkomalli.

 

4 – Tee neljä hyvää työtuntia päivässä. Ei tarkoita, että töitä tehdään vain neljä tuntia päivässä, vaan tuo neljä tuntia tehdään itselle merkityksellistä työtä. Joka päivässä on siis neljä tuntia aikaa uppoutua siihen itselle tärkeimpään hommaan, jonka myötä työnteko tyydyttää tekijää ja antaa uutta energiaa.

 

3 – Kolme tavoitetta viikossa. Tavoitteet voi olla töihin tai henkilökohtaiseen elämään liittyviä. Esimerkiksi 2 työtavoitetta ja 1 henkilökohtainen tavoite viikossa, jotta työ ja henkilökohtainen elämä pysyy tasapainossa. Viikottaisten tavoitteiden asettaminen auttaa pitämään tekemisessä selkeän suunnan ja päämäärän.

 

2 – Kaksi askelta mielen tyhjentämiseksi. Askel 1: Kirjaa ylös kaikki muistettavat asiat. Askel 2: Varaa aikaa tehtävien asioiden läpikäymiseksi. Ei siis todellakaan mitään ydinfysiikkaa, mutta parhaimmillaan itsensä johtaminen on näin yksinkertaista. Minullakin tulee kieltämättä joka viikko jossain kohtaa sellainen tunne, että muistettavia asioita ja tehtäviä on liikaa, eikä tiedä mistä aloittaa.

 

1 – Yksi iso ja kunnianhimoinen kysymys päivässä. Kysymystä ei tarvitse miettiä aktiivisesti, vaan antaa itselleen lupa pohtia sitä aina kun siihen on aikaa. Jos mielessä pyörii kymmeniä eri kysymyksiä koko ajan, niin ajatukset puutuu. Kysymykseen ei välttämättä löydy vastaus aina yhdessä päivässä. Luovuus vaatii vapautta.

 

Tämä viikkomalli saa elämän suunnittelun kuulostamaan niin helpolta, että sitä on pakko kokeilla. Neljä hyvää työtuntia päivässä kuulostaa aluksi melko vähältä, mutta kun mietin omaa tehokkuuttani tavallisena päivänä toimistolla, niin käytännössä koko viikon tärkeimmät työtehtävät saisi yleensä mahtumaan tuohon neljään tuntiin. Käyttämällä joka päivä neljä tehokasta työtuntia, tehokkuuden pitäisi siis nousta huomattavasti. Kolme tavoitetta on näistä ehkä haasteellisin osio minulle. Näin alkuun yksi tavoite voisi kuitenkin olla tämän viikkomallin omaksuminen. Yhden tavoitteen pyhitän henkilökohtaiseen elämääni joka viikko. Kaksi askelta mielen tyhjentämiseksi –tyylin olen todennut toimivaksi jo aiemminkin. Melkein joka viikko tulee tilanne, kun tätä metodia tarvitsee. Yksi iso kysymys tuntuu vähän vaikealta sisäistää. Yleensä jos mielessä pyörii jokin merkittävä asia, niin se tunkeutuu ajatuksiin kyllä joka paikassa eikä sille mahda mitään. Olisiko sen tarkoitus kuitenkin auttaa keskittymään niihin asioihin, jotka juuri sillä hetkellä ovat merkittäviä, eikä niihin joista on turha murehtia ennen aikojaan.

 

Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. Paras kirja, jonka olen Tiimiakatemian aikana lukenut (kuunnellut). Oikeastaan paras kirja minkä olen koskaan lukenut tai kuunnellut.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!