Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Itsetunto kohdalleen: Vuorovaikutustaidot

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Neea Takala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Itsetunto kohdalleen - harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen
Kirjan kirjoittaja: Sari Toivakka, Miina Maasola
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen – Sari Toivakka, Miina Maasola

 

Tämä jättikirja sisältää useita harjoituksia tiimeille, yksilölle kuin pareille. Alussa, kun katselin YPK:ta ja näin tämän siellä, en ihan heti ajatellut teoksen olevan näin suuri ja täynnä harjoituksia. Kuitenkin, tästä saa irti kaikenlaisia harjoituksia/tekemistä tiimille, mikäli sitä kaipaa. Itse harjoitusten takia ongin tämän YPK:sta.

 

Kirjan alussa kerrotaan itsetunnosta sekä –tuntemuksesta. Itsetunto tarkoittaa, minä itseään pitää, ja millä tavalla itsensä näkee muiden joukossa. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Jos hyväksyt ja kunnioitat itseäsi, muutkin tekevät sen. Itsetuntemusta oppii huomaamattaankin muilta yksilöiltä, mikä on hyvä asia. Ja toki vanhetessa itsetunto ja –tuntemus muuttuvat, ja rohkeutta tulee lisää.

Kirjassa oli useita kysymyksiä, jotka auttoivat pohtimaan omaa itsetuntoa. Huomasin, että akatemialla ensimmäinen vuosi oli todella raskas, sillä uutta informaatioita tuli niin paljon että se oikein ahdisti. Luultavasti senkin takia lähdin usein kotiin turvalliseen ja rauhalliseen ympäristöön miettimään asioita, kaikessa rauhassa ja yksinäisyydessä. Kuitenkin olen nyt jo rohkaistunut ja astunut hieman kuoresta ulos, mikä on mahtava huomata. Ja se, että valmentajakin huomauttaa siitä aina silloin tällöin, saa itseni miettimään omaa kasvua ja tuntemaan hieman ylpeyttäkin.

 

Ryhmässä/tiimissä

 

Ryhmäviestintä tosiaan vaatii tietoa ja taitoa. Jokaiselta ryhmän jäseneltä tulisi vaatia näitä seuraavia asioita, niin tehtävissä kuin itse ryhmässä:

 

Tehtäväkeskeisiä taitoja:

  • keskustelun yhtenäisyydestä huolehtiminen
  • omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tarkoituksenmukaisesti
  • täsmennysten ja perustelujen eritteleminen
  • ratkaisuvaihtoehtojen kehitteleminen, esittäminen ja arvioiminen

 

Ryhmäkeskeisiä taitoja:

  • mukautuminen erilaisiin tilanteisiin, ihmisiin, asenteisiin ja aiheisiin
  • empatian ja tuen osoittaminen
  • ristiriitojen ja väärinkäsitysten käsitteleminen, hallinta ja ratkaiseminen
  • ryhmän toimintaa tukevan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen
  • oman aktiivisuuden ja vastaanottavuuden ilmaiseminen
  • toisten rohkaiseminen ja kannustaminen ryhmän yhteiseen toimintaan

 

Ryhmän kehitysvaiheet on listattu tässä teoksessa niin kuin Tiimiakatemia-kirjassakin. Aina olisi hyvä olla johtaja ryhmässä, vaikka se vaihtelisikin tietyin väliajoin.
Alla on muutama tiivistetty esimerkki harjoituksesta, joka vaikutti potentiaaliselta viedä käytäntöön tiimin treeneihin:

 

Harjoituksista ensimmäinen esimerkki: Paljastuksia.

Tehdään seisten rinki, ja kun yksi on kertonut paljastuksensa, jokainen liikkuu sitä mukaa ringin keskustaan päin taikka ulospäin kuinka paljon kyseinen paljastus koskee myös itseään.
Harjoituksen jälkeen voidaan keskustella, miltä tuntui paljastaa jotain nuoruuden asioita omalle tiimille. Tämä tuo tiimiä yhteen ja lujittaa yhdessä tekemistä sekä olemista. Harjoituksen voi myös suorittaa vaikkapa mykkänä, ainoastaan eleiden ja liikkeiden avulla.

 

Toinen harjoitus: Minulle helppoa ja vaikeaa.

Istutaan dialogiringissä, heitetään jotain esinettä antaakseen puheenvuoron. Ensimmäinen kierros käydään läpi niin, että jokainen kertoo itselleen asian, joka on helppo toteuttaa, ja asian joka on vaikea toteuttaa.
Toinen kierros käydään niin, että asiat ovat päälaellaan. Jokainen esittää olevansa hyvä siinä, missä on oikeasti huono ja päinvastoin. Tähän lisätään ylidramaattisuutta ja heittäytyneisyyttä oman maun mukaan.

Nämä kaksi em. harjoitusta voivat tuntua lapsellisilta, mutta se vain luo tiimin henkeä ja ilmapiiriä.

 

Kolmas: Sanojen hyvää voimaa.

Taululle esimerkki mukavista sanoista ja ikävistä sanoista, esim: auttaja, ilopilleri, hyväntuulinen, sydämellinen, kaunis… ja kusipää, idiootti, saamaton, luuseri, ruma…
Valitaan parit, jossa toinen on puhuja, toinen kuuntelija. Sanotaan rauhalliseen sävyyn toiselle ikäviä sanoja ja ohjaajan merkistä puhuja vaihtuu.
Toinen kierros tehdään taas mukavilla sanoilla.
Tässä harjoituksessa voi hyödyntää eripuraa kahden tiimiläisen välillä ja näin saada sitä pienennettyä. Harjoituksen lopussa voi keskustella, mitä tunteita ikävät ja mukavat sanat saivat aikaan. Myöhemmin voidaan pyyhkiä taululta ikävät sanat ja lisätä sinne vain mukavia sanoja.

 

Näiden lisäksi käytäntöön voisi viedä ihan perus lappukehuskelun: jokaiselle oma lappu, johon kaikki kirjoittavat jotain positiivista. Samoin voisi myös tehdä Wedialle oman lapun, johon kirjoitetaan positiivisia kommentteja. Nämä pienet asiat varmasti parantavat tiimihenkeä.

Mieleen tuli myös musiikin soittaminen check in:ssä sekä check out:ssa. Musiikilla on yleensä niin suuri vaikutus meihin, että puheenvuorot voisivat jopa pidentyä tällä tavoin. Lisäksi kirjan lopussa oli lahjakkuuden lajit (8kpl), jotka voisi kirjata ylös ja jokainen laittaa esim. 3kpl omaa nimeänsä niiden kohdalle, jotka kuvaavat itseään.

 

Teos oli hyvä ja tulen käyttämään joitain harjoituksia tulevissa treeneissämme. Aina ei tarvitse mennä tylsän kaavan mukaan, vaan voi myös pitää hauskaa ja uskaltaa repäistä!
Palautteen antamisesta ja itsearvioinnin tekemisestä olisin ehkä halunnut lukea enemmän. Nämä oli sisällytetty vain harjoituksiin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!