Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Walt Disney – Elämäkerta

Kirjoitettu 17.12.13
Esseen kirjoittaja: Eetu Lindfors
Kirjapisteet: 3
Kirja: Walt Disney - Elämäkerta
Kirjan kirjoittaja: Bob Thomas
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.5. Yrittämisen klassikot, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

En edes osaa kuvitella, kuinka monta Disneyn elokuvaa ja sen tekemää sarjaa olen elämäni aikana kerennyt katsoa? Olen joskus miettinyt, että kuka ja millainen kaveri näiden kaikkien hienojen ja rakastettujen hahmojen takana oikein onkaan. Elämäkerrat ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja niistä kovin olen myöskin pitänyt. Walt Disney ei todellakaan tehnyt tässä poikkeusta, vaan oli mukavaa saada kasvot kaikkien piirroshahmojen taustalle. Kirjoitan kirjasta lähinnä intohimoon, rahaan ja Waltin johtamiseen liittyvistä asioista.

 

Intohimo

The Walt Disney Company- viihdeteollisuusyhtiön perustaja Walter Elias Disney oli kerrassaan huikea kaveri ihmisenä, johtajana ja ennen kaikkea omien unelmien ja intohimonsa toteuttajana. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Walt tiesi mitä halusi elämässään tehdä. Jo kouluaikana Walt osoitti suurta intohimoa piirtämiseen ja piirsikin ensimmäiset julkiset teoksensa hänen käymänsä lukion lehteen. Koulussa Walt ei kuitenkaan menestynyt piirtämisessä niin hyvin kuin olettaa saattoi, vaan hänellä oli tapana piirtää juuri sitä, mitä halusi. Walt oli haluton sopeutumaan tavallisiin opetus metodeihin ja hänellä oli tapanaan lukea vain teoksia, jotka häntä itseään kiinnostivat.

Kesken lukion Waltilla tuli palava halu osallistua ensimmäiseen maailman sotaan ja hän keskeyttikin opinnot ja lähtikin sinne alaikäisyydestään huolimatta veljensä jalanjälkiä seuraten. Palattuaan komennukselta Waltilla oli mahdollisuus palata lukioon, mutta se ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan. Hänellä oli mahdollisuus työllistyä myös isänsä yritykseen, mutta sekään ei Waltille käynyt. Walt totesi isälleen ettei sen kaltainen työ kiinnosta häntä, vaan halusi ansaita elantonsa taiteilijana.

Olen käyttänyt paljon aikaa sen oman intohimon etsimiseen. Omalla tavallani olen hiukan kateellinen niille, jotka ovat sen palavan halunsa löytäneet. Yksi intohimon kohde minullakin toki on ja se liittyy urheiluun ja harrastamaani lajiin. Tiedän kuitenkin, että en tule ikinä saamaan kyseisestä lajista ammattia, ainakaan pitkällä tähtäimellä ja pakostakin joudun miettimään rinnalle jotakin muuta vaihtoehtoa. Tiedän kuitenkin, että kun löydän sen oman intohimon kohteen, jolla paikkaan urheilusta jääneen aukon, niin tulen pärjäämään elämässäni aivan varmasti. Akatemia on siitä hyvä paikka, että täällä on mahdollisuus kokeilla turvallisesti erilaisia asioita ja ainut keino on edetä pienin askelin ja kokeiltava mahdollisimman paljon erilaisia asioita näiden vuosien aikana.  Waltilla meni oman ideansa Disneylandin kehittelyyn noin viisitoista vuotta, joten vielä ei pitäisi olla siis mitään kiirettä, vaan kulkea nöyränä ja avoimin mielin eteenpäin kohti uusia seikkailuja.

“Tämä ei ole huvipuisto, ja toiseksi, me pystymme pitämään Disneylandin toiminnassa yhtä hyvin kuin kuka muu tahansa. Tarvitsemme vain innokkaita, energisiä, ystävällisiä ja oppimishaluisia ihmisiä. He tekevät virheitä, mutta heidän virheistään voimme oppia.”

Raha

Waltin käsitys rahasta ja sen käytöstä oli vähintäänkin erikoinen. Tai ei erikoinen hänen mielestään, mutta hänen yhtiökumppanien, rahoittajien ja pankkien mielestä olivat. Walt ei kauheasti välittänyt siitä, paljonko mikäkin asia maksoi ja teki asiat juuri niin kuin itse oli suunnitellut ja halusi. Walt muuttikin hyvin varhaisessa vaiheessa, muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen Hollywoodiin, jossa hän suunnitteli tulevansa ohjaajaksi. Hänen ainoana ongelmana oli kuitenkin löytää rahat junalippuun ja hän myi lähes koko omaisuutensa päästäkseen sinne. Lopulta Walt sai rahat kasaan ja lähti matkaan taskussaan 40$ riihikuivaa käteistä.

Walt joutui taistelemaan rahoituksen saamiseksi todella monta vuotta. Joidenkin pankinjohtajien mielestä Walt oli vastuuton rahankäytössä. Walt totesikin sen johtuvan usein siitä, että “Luovuudella ei ole hintaa”. Ja tästä syystä lähes jokaisen elokuvan tekemiseen kului huomattavasti enemmän rahaa, kuin mitä alkuun oli suunniteltu. Jos pankeilta ei rahaa löytynyt sitä kaivettiin sieltä mistä kulloinkin sattui saamaan, mitään keinoja kaihtamatta. Walt ei välittänyt kerätä rahaa itselleen, mutta oli huolissaan perheensä tulevaisuudesta, mikäli hän sattuisi kuolemaan. Jotakin Waltin suhtautumisesta rahaan voidaan jo päätellä siitä, kuinka hänelle kerran todettiin hänen olevan varsin rikas mies. Walt hymyili ja vastasi: “Niin taidanpa olla. Minulla kerrotaan olevan kymmenen miljoonan dollarin velka.”

22-vuotta Walt Disney yrityksen perustamisesta kului aikaa, ennen kuin viimeinenkin lainaerä saatiin maksettua pois ja elokuvista saadut tulot tilitettiin suoraan yhtiölle, eikä pankille.

“Pelkkä rahan tekeminen on aina pitkästyttänyt minua. Olen ennemminkin halunnut toimia ja saada aikaan. Uskon, että mistään, mitä omistan, ei ole minulle kummempaa hyötyä, ellen voi tehdä sillä jotain.”

Tiimi ja sen johtajansa

Waltin johtamistyyli oli varsin mielenkiintoinen ja siitä sai kuvan, että hän oli johtajana todellinen persoona ja hän arvosti työntekijöitä, jotka halusivat oppia ja kehittyä työssään. Walt antoikin usein mahdollisuuden edetä uralla, ja mikäli jollakin oli haluja kokeilla jotakin uutta ja toista työtä Walt näyttikin tälle usein vihreää valoa. Alkuaikoina Walt ei halunnut tyytyä pelkkään johtajan rooliin, vaan teki töitä yötä päivää siinä missä kuka tahansa muukin työntekijä. Walt ei välittänyt siitä, kuinka työt tehtiin ja millaisella tavalla. Tärkeintä oli saada aikaiseksi tulosta ja sellaista mistä Walt välitti ja halusi sen olevan. Hän ei välittänyt siitä otitko työpäivän aikana kenties muutaman rohkaisevan ryypyn, tai siitä huilasitko ja maleksitko työpaikalla silloin, kun sinua väsytti.  Hänellä oli myös tapanaan kierrellä yöllä työntekijöiden huoneissa tutkien meneillään olevia töitä, kuten myös roskiksia, joista hän saattoi kaivaa sinne heitettyjä tekeleitä ja laittaa ne takaisin pöydille mukanaan lappu, jossa luki “Lakatkaa heittämästä hyviä juttuja roskiin”.

Hyvän johtajan taustalla on kuitenkin oltava vieläkin mahtavampi tiimi, jonka Walt onnistui aina kasaamaan ja varsin usein kaikki hänen työntekijänsä olivat todellisia lahjakkuuksia, jotka Walt onnistui mukaan houkuttelemaan. Waltin työntekijät olivat todella motivoituneita siihen, mitä tekivät ja heitäkin ajoi sama into, kuin mitä Waltista huokui. Yrityksen perustamisen alkuvaiheissa kaikki työntekijät puhalsivat yhteen hiileen ja kenelläkään rahan motivaatio ei ollut se tärkein elementti siinä mitä tehtiin. Pahimpien kiireiden aikaan työntekijät työskentelivät valittamatta lauantaisin ja sunnuntaisin, sekä myös iltaisin ja joskus jopa yömyöhään. Kaikkia innoitti ajatus siitä, että he olivat ristiretkeläisiä, joiden tehtävänä oli tehdä ensimmäisestä pitkästä piirroselokuvasta menestys.

Mitä sitten meinaan käytäntöön viedä ja mihin asioihin suhtaudun erilailla kirjan myötä? Jos jotakin rahasta voisi todeta, niin se ei saa olla mikään este. Ei pidä ajatella mitään mahdottomana ja jos uskot johonkin asiaan, niin usko siihen ja luota omaan visioon ja intohimoosi. Jos kaveri, joka lähtee 40$ budjetilla luomaan jotain uutta, aivan uuteen kaupunkiin niin miksi ei Osk. Millio tähän pystyisi?

Waltilla oli koko ajan tarkka kuva siitä, mitä hän halusi tehdä ja miltä mikäkin asia näyttää. Milliolla ei tällä hetkellä omat tavoitteet ole kyllin selvät ja yhteinen suunta siitä, mitä halutaan tehdä ja miksi halutaan tulla ei ole aivan selvillä. Olemmekin viime aikoina perehtyneet varsin paljon tiimin tavoitteisiin ja Walt antoi paljon uskoa siitä, että oman tekemisen suunta täytyy olla tiedossa, jotta paras mahdollinen lopputulos voitaisiin saavuttaa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!