Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Yhtenä- Kun minästä kasvaa me

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Jarna Lehtola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Yhtenä Kun minästä kasvaa me
Kirjan kirjoittaja: Heikki Peltola
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Minulle itselleni ja varmasti monelle muullekin tuli yllätyksenä, mitenkä haasteellista tiivis tiimityö onkaan. Vuoden aikana olen oppinut itsestäni paljon ja huomannut semmoisia puolia, joita en tiennyt olevan olemassa. Vaikka tulenkin ihmisten kanssa hyvin toimeen, on tähän ensimmäiseen vuoteen Tiimiakatemialla mahtunut monen monta ristiriitaa ja konfliktia. Työskentely seitsemän muun enemmän ja vähemmän temperamenttisen jääräpään kanssa on laittanut minut koville. Nyt vasta oikeasti olen alkanut ymmärtää, mitä on dialogi, toisten kuunteleminen, oman itsensä laittaminen sivuun ja toisten mielipiteiden huomioiminen sekä arvostaminen. Heikki Peltolan kirjoittama Yhtenä –kun minästä kasvaa me avasi silmiäni vielä lisää.

 

MINÄ- JA ME-MIELI SEKÄ NOSTE JA HOHTO

Liian usein tulee ajatelleeksi tekemistä ja muuta omaa itseään ajatellen. Mitä minä tästä hyödyn, miksi tekisin näin, eihän tämä edesauta minua millään tavoin, ja niin edelleen. Minäminäminä. Olen valitettavasti usein itse, kuten myös muutkin tiimiläiseni sortunut minä –ajatteluun. Kuten Peltolakin toteaa, ego edellä tekeminen estää yhteistyön. Vahva ryhmä muodostuu vahvoista yksilöistä. Hyvä yhteistyö edellyttää me- mieltä, taitoa ajatella, kokea ja tehdä yhdessä. Ihmisten täytyy vain osata säätää egonsa tasolle, jossa yhteistyö tuottaa halutun lopputuloksen. Vaikka liika egoilu estää me- hengen, yhtä suuri este on se, että ihmiset eivät pidä puoliaan vaan alistuvat toisten mielivaltaan.

Kirjassa puhutaan myös nosteesta ja hohdosta. Noste on voimaa, jolla ihmiset nostavat toisiaan. Mitä enemmän nostetta on, sitä enemmän ryhmä ihmisiä saa aikaan ja sitä upeampaa tekeminen on. Hohto puolestaan on tunnetta, että tekemisessä on mieltä. Hohtoa kokee silloin, kun saa tehdä tai nähdä sellaista, mitä aidosti arvostaa ja rakastaa. Hohto saa elämän sykkimään.

Suuri vaikutus on ajatuksilla, kun haetaan me-henkeä sekä nostetta ja hohtoa. Ihmisellä pitää olla sisäsyntyistä halua heittäytyä tekemiseen. Ajatuksilla on nimittäin etumerkki: mitä ajattelet, sitä tuotat. Minä- mieli on itsekeskeisen ajattelun tulosta. Se katselee maailmaa kapeasti ja muuttaa kaiken kokemansa omaksi kuvakseen. Se on riesa ja rasite, henkisen kuorman ja kaunan kerääjä. Me- mieli taasen syntyy kytkeytymisestä kaikkeen mikä itseä ympäröi. Se ei synny järkeilyn tuloksena, vaan on kokonaisvaltainen ja tunnevoimainen elämys, joka yhdistää ihmiset toteuttamaan yhteistä tehtävää.

 

SEITSEMÄN SYYTÄ SYTTYÄ

Emme tee projekteja vain siksi, että niitä tykätään tehdä. Kirjassa esitetään seitsemän syytä, joilla perustella tekemistä. Ja aika hyvät perustelut ovatkin.

1. Saan käyttää taitojani
2. Tarvitsen tai joku muu tarvitsee sitä mitä teen
3. Saan tehdä toisten kanssa
4. Nautin siitä mitä teen
5. Opin uutta ja kehityn
6. Minut palkitaan tekemisestä
7. Tilaisuus muuttaa maailmaa

 

Tiimiakatemialla käytetään paljon erinäisiä mittareita. Ja yksi niistä on raha. Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen rahaan mittarina. Toisaalta haluan tietää, minkä verran kukakin tiimin jäsen on tuonut tiimille rahaa ja mikä on tämän vuoden liikevoitto ja niin edelleen. Ja tämä siksi, että minua kiinnostaa, mistä tiimillemme rahaa tulee ja minkä verran, kuinka tuottavia projektimme ovat. Ja sitten on se toinen puoli. En tykkää puhua liikevaihdosta ja siihen takerrutaan mielestäni Tiimiakatemialla liikaa. Ymmärrän sen puolen, että halutaan näyttää ulospäin kovalle ja rahallisesti menestyksekkäälle mutta varsinkaan loppupeleissä se ei kerro mitään muuta kuin paljonko raha liikkuu. Se ei kerro, mitä oppeja projektista sai tai kuinka paljon vaivaa rahasumman eteen on tehty. Ei pidä liikaa keskittyä ajattelemaan rahaa. Kirjassa on lainaus Peter Sengeltä, joka on mielestäni hyvin osuva:

Tulos on ykkösasia vain keskinkertaisissa yrityksissä.

 

VIISI KERTAA MIKSI

Kirjassa esitellään viiden miksin periaate. Aina kun havaitaan ongelma, kysytään viisi kertaa peräkkäin, miksi näin tapahtui. Kyseenalaistaminen ja ongelmien ratkominen kysymysten avulla syyttelyn sijaan on varmasti hyvinkin toimiva keino saada ratkaisu. Meillä Aitossa vierastetaan tarkentavia kysymyksiä ja kysyttäessä, miksi, usein reagoidaan hieman aggressiivisesti ja hyökkäävästi, ihan kuin kysyjä tarkoittaisi pahaa. Ihan vasta meillä kävi treeneissä juuri näin ja saimmekin fiksulta valmentajaltamme pikku ”saarnaan”, että meidän on opittava rakastamaan kysymyssanoja, erityisesti sanaa: miksi.

 

ERI MIELTÄ SAMALLA PUOLELLA

Kirjassa ilmeni kymmenen teesiä siitä, miten paradoksit ilmenevät ryhmässä.

• Jokainen saa olla oma itsensä, mutta kukaan ei saa tehdä mitä lystää
• Ihmisiä voi johtaa, mutta ei saa alistaa
• Pitää olla erimieltä, jotta syntyisi yksimielisyys
• Voi olla erimieltä olematta eri puolilla
• Pitää jaksaa, mutta osata myös lopettaa
• Kuri on tapa rohkaista eikä keino rangaista
• Ei pidä muuttaa sitä mikä toimii
• Tunteita voi ohjata
• On kivaa, koska on kovaa
• Onnistuminen on prosessi eikä päämäärä

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!