Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Yritä edes

Kirjoitettu 05.01.13
Esseen kirjoittaja: J M
Kirjapisteet: 2
Kirja: Yritä edes
Kirjan kirjoittaja: Lyytinen, Piha
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Vanhan kansan kuva yrittäjyydestä on yhtä stressiä ja kiirettä. Myös omat isovanhempani ovat tätä mieltä. Myös itse olin tätä mieltä kunnes olen alkanut seurata lähemmin yrittäjyyttä tosiasiassa esimerkiksi isäni kautta. Yrittäjyys sisältää paljon muutakin kuin tämän stressin ja kiireen. Toki näitäkin aikoja yrittäjänä tulee kokemaan, mutta kukapa ei urallaan sitä
koskaan kokisi. Yritä edes – kirja pyrkii antamaan yrittäjyydestä todellisen kuvan. Luettuani tämän en ehkä kuvaisi samaa kuin kirjoittajat kirjan alussa kuvasivat teosta positiiviseksi. Todellisuus kuvastaa mielestäni enemmän tätä teosta.

Oma valinta

Halusin valita lukusuunnitelmaani jotain tutumpaa ja rennompaa luettavaa. Yritä edes – kirja sisältää runsaasti tarinoita yrittäjyydestä, jotka on kerrottu yrittäjän itsensä toimesta. Eniten irti sain siis yrittäjien haastatteluista, joita kirjaan mahtui 32. Näihin haastatteluihin mahtui niin monen alan ja sortin yrittäjää, että näkökulmia tuli jopa satoja uusia. Olenkin sitä mieltä, että yrittäjyyttä on niin monenlaista, että sitä ei voi edes lokeroida yhdeksi ja samaksi ammatiksi.

Jokainen haastateltava painottaa vapautta ja sitä, että on mahtava tunne kun myös ammatti ja työ ovat jotain omaa. Tiimiakatemialle tultuani olen huomannut sen viimeistään, että tämä vapaus todella sopii minulle. Monet yrittäjyyttä kuvaavat kirjat, kuten myös ’Yritä edes’, sisältää usein keinoja ja ominaisuuksia, joita yrittäjä tarvitsee. Se on totta, että joitain taitoja ja ominaisuuksia tarvitaan enemmän kuin toisen alaisena toimimiseen, mutta eräs haastateltavista sanoi ne viisaat sanat, että yrittäjyyttä ei voi opettaa.

Omaan mieleeni kuitenkin tarttui Blanccon yrittäjän sanat kolmesta säännöstä. Nämä ovat mielestäni ne asiat, joita vaalimalla yrittäjä voi kutsua itseään yrittäjäksi. Säännöt kuuluvat näin: 1. Pitää olla itsevarma ja luottamusta herättävät puheet. 2. Jos yrittäjä ei usko asiaansa, ei siihen usko kukaan muukaan. 3. Kannattaa olla ihmisille mukava silloin kun menee ylöspäin, sillä samat ihmiset tapaa matkalla alaspäin. Etenkin tämä viimeinen sääntö jäi mieleeni. Yrittäjän tärkein voimavara ovat asiakkaat. Asiakkaat määrittävät yrittäjän elannon, joten asiakaslähtöisyys ja luottamus kaikessa toiminnassa ovat kaiken a ja o.

Vapaus kuuluu siis olennaisesti yrittäjyyteen. Voi valita myös tämän koko kansan kauhukuvan pitkistä työpäivistä ja lomattomasta arjesta, mutta yrittäjä voi valita myös toisin. Kun yrityksen kasvu on siinä vauhdissa, että yhden työntekijän päivät venyvät 16 – tuntisiksi, on aika lisätä työvoimaa. Kuten eräs haastateltava mainitsi, että jos työvoiman palkkaamiseen kasvun aikana ei ole varaa, olisi syytä miettiä myös yrityksen kannattavuutta.

On varmasti totta, että Suomen kulttuurissa myös vallitsee jonkinasteinen pelko yrittäjyydestä. Vaikka hallitusta myöten yrittäjyyttä on korostettu vuosien varrella entistä enemmän, on silti tukeminen retuperällä. Kuten kirjakin tuo esille esimerkiksi yrittäjyysjärjestöt, jotka eivät keskity tällä hetkellä luomaan positiivista kuvaa yrittäjyydestä. Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin yrittäjyydellä on suuri merkitys tasapainoisempaan maailmaan. Tästä saimme kuulla rutkasti Nordic Business Forumilla. Suomessa kuitenkin epäonnistumisten sieto ja kannustus uudelleen yrittämiseen ovat vielä hakusessa.

Bisnesidea

Kirjan luvussa 2. käsitellään bisnesideaa tarkemmin. Voiko bisnesidean puuttuminen olla syy myös yrittäjyydestä luopumiseen? Toivottavasti ei, sillä esimerkiksi kirjojen avulla oman bisnesidean voi löytää helposti. Kirjassa mainittiin myös, että omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet ovat yleisesti suomalaisten yrittäjien bisnesideoissa.

On myös muita tapoja alkaa yrittäjäksi. Franchising – yrittäjyyskin on ollut Suomessa nousussa. Kirja sisälsi haastattelun yrittäjästä, joka omistaa Suomessa viisi Mc Donald’s – ravintolaa, koska oma liikeidea uupui.

Liikeidean hahmottamiseen voi mennä myös useita kymmeniäkin vuosia, mutta silloinkaan ei saisi olla liian myöhäistä. Yrittäjissä on Suomen talouden kannalta nyt suuri merkitys. Suomen yrityskulttuuriin tulisi panostaa entistä enemmän näiden vuosien aikana ja tuen tulisi olla riittävä, että nämäkin innovatiiviset ideat, joita maassamme on, saataisiin eläviksi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!