Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Yrittäjän talousopas – apua talouden suunnitteluun

Kirjoitettu 05.11.17
Esseen kirjoittaja: Otso Qvintus
Kirjapisteet: 2
Kirja: Yrittäjän talousopas
Kirjan kirjoittaja: Lasse Karjalainen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yrityksen talouden suunnittelu on tärkeää, ja kirjan takakannessa Karjalainen on mielestäni onnistunut tiivistämään kirjan sanoman hyvin: ’’Talouden suunnittelu voi olla innostavaa, helppoa ja käytännöllistä, kun yleensä talousajattelu koetaan monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Tämä onnistuu, kun pelkistetään, keskitytään olennaiseen ja käytössä on hyvät, yksinkertaiset työkalut ja mielellään vielä ripaus huumoria ja iloista tekemisen meininkiä.’’ Meidän osuuskuntamme lyötiin vauhdilla kasaan, ja alussa talousasioita ei vielä voinut itse niin hirveästi suunnitella, kun ei ollut edes omaa pankkitiliä. Kuitenkin nyt, reilut kaksi kuukautta tiimiakatemialle tulon jälkeen, meidän täytyy tiimin sisällä alkaa paneutua näihin asioihin yhä enemmän. Mistä meille tulee rahaa ja minne sitä menee? Polttavimmat kysymykset jokaisessa yrityksessä, luonnollisesti.

Tiimiakatemialla alkuun päästään toisen osuuskunnan rahoittaessa omaa toimintaa. Sitäkin rahoitusta meillä on onneksi vielä jäljellä, jos tarve vaatii. Mutta mitä kaikkia kuluja meillä tulee olemaan joulun jälkeen? Tiusasen talouskoulutuksessa saimme kokoon aika hyvän paketin siitä, mitä pitää budjetoida menoiksi joka kuukaudelle. Vuokraa meidän tulee minun ymmärtääkseni maksaa ensi vuoden alusta, summasta en tosin tiedä. Jo nyt moni tiimistämme on käynyt koulutuksissa, jotka luonnollisesti maksavat, en tiedä vielä sitäkään, paljonko niiden kokonaisveloitus on. Tonneissa mennään tällä hetkellä käsittääkseni. Nettisivuihin menee rahaa, mutta perjantaina ostaessamme domainin verkkohotellista, joka sisälsi myös sähköpostit kaikille, yllätyin sen halpuudesta. Ensimmäinen vuosi maksoi verottomana 28 euroa. Ei siis mikään iso kulu. Virkistäytymiseen tiimille tulee myös luoda budjetti, jonka turvin voimme aina tehdä jotain kivaa. Varmaankin noin 100 euroa kuussa keskimäärin. Myöskin brändimanageri ja alumnipäällikkö veloittavat hommistaan joka kuukausi, ilmeisesti brändimasa noin 50 euroa, alumnipäällikkö samoja summia luultavasti. Yhteisövero on tietysti yksi kulu, en muista prosentteja, kirjanpitäjän kanssa yhteistyössä hoidettavia asioita kuitenkin. Kirjanpitäjälle tietysti tulee maksettavaa, riippuu kuukaudesta, kuinka paljon tositteita meillä on hänelle käsiteltävänä. Omat investoinnit erilaisiin hankkeisiin pitää myös ottaa taloussuunnittelussa huomioon, ja niihin pitää luoda tietysti pohjaa tekemällä muita projekteja, joissa ei ole niin paljoa investoitavaa. Tietenkin rakettipäivät ja TA-risteilyt vievät myös siivun kassasta. Olin kirjoittanut ylös myös piinapäivät kuluihin, en ole varma siitä kylläkään, tuleeko niistä jotain kuluja. Pankille menee kuukausittain palvelumaksuja. Vakuutukset tulevat myös kuvaan mukaan, sitten kun ne ovat ajankohtaisia projektien osalta. Voitaneen siis todeta, että kuluja kyllä on.

Mitenkäs tulopuoli sitten? Sinänsä tiimiakatemiaan on hyvä tulla, koska täällä vanhemmilla tiimeillä on jo käynnissä paljon projekteja, ja usein niihin tarvitaan tekijöitä. Totta kai tarvitaan myös omaa aktiivisuutta, jotta voi löytää juttuja, joita todella haluaa tehdä. Ne pitää etsiä asiakaskäyntien kautta. Akatemialla on kuitenkin vahva verkosto varsinkin Jyväskylän alueella, mikä helpottaa tätä hommaa. Esimerkkinä voisimme käyttää Jypin kioskimyyntiä, joka on ollut akatemialla projektina jo jonkin aikaa. Sieltä tulee sitä ns. ’’varmaa rahaa’’ koko kauden läpi. Sen laskutus toisaalta on hieman kysymysmerkki vielä, joten liikaa näidenkään varmojen projektien varaan ei voi laskea. Tällä hetkellä meillä on käynnissä muutamia projekteja, joista on tulossa rahaa. On myös työtä, joka on jo laskutettu, mutta ei näy vielä tilinauhassa. Voisin siis sanoa, että nyt loppuvuoden aikana meidän pitäisi yrittää tienata mahdollisimman paljon, koska kuluja ei ole vielä niin paljoa. Saamme siis tarvitsemaamme käyttökatetta, jolla voimme sitten rahoittaa tulevaisuuden menoja helpommin.

Tulevaisuudessa, ja tälläkin hetkellä, tulemme tarvitsemaan kolmea laskelma-instrumenttia taloutemme suunnittelua varten: tulos-, tase- ja rahoituslaskelmia, hinnoittelulaskelmia ja kassabudjettia. Ne toimivat syklisessä harmoniassa. Tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat kertovat rahan riittämisestä tilikauden tarkkuudella, kassabudjetti puolestaan kuukauden tarkkuudella. Hinnoittelulaskelmat taas kertovat, miten paljon tuotteiden tulee maksaa, jotta tavoitteisiin päästään. Mitä tietoa ne sitten antavat meille? Tuloslaskelma kertoo yksinkertaisesti, mikä yrityksen tulos on ollut, eli kuinka paljon rahaa siirtyy tilikauden päättyessä taseeseen, vai mennäänkö pakkasella. Käytännössä tuloslaskelmassa liikevaihdosta vähennetään kaikki yrityksen menot, mistä loppujen lopuksi saadaan liikevoitto (tappio) ennen veroja, ja voitto (tappio) verojen jälkeen. Tase näyttää tilinpäätöstilanteessa yrityksen varat ja velat. Vastaavaa-puoli näyttää, mitä omaisuutta yrityksellä on vastaamassa velkoja. Vastattavaa-puoli kertoo yrityksen pääoman tilanteesta: miten yrityksen omaisuus on rahoitettu, mikä on oma-varaisuusaste. Nämä kaksi laskelmaa antavat yrittäjälle paljon hyödyllistä tietoa, ja siksi niitä tulee seurata.

Hinnoittelua olenkin jo käynyt läpi parissa esseessä. Talouden, ja meidän osuuskuntammekin, näkökulmasta kyse on siitä, kuinka paljon katetta saamme tehdystä tuotteesta tai työstä. Talouden tunnuslukuja laskettaessa katetuottolaskelma on armoton: jos viivan alle ei jää mitään, niin ei yrityskään voi pyöriä. Katetta tarvitaan siis, että selvitään kuukausittaista menoista, ja saataisiin jonkinlainen tulos aikaan. Ei omaa työtään turhan takia hinnoitella. En sanoisi välttämättä, että osuuskuntamme tulosta mitataan pelkästään rahassa. Mielestäni se, että opimme työskentelemään saumattomasti yhdessä ja saamme tuloksia aikaan, on paljon tärkeämpää. Yleensä tällaisen työskentelyn mukana saavutetaan nimittäin myös tuottoa. Tieto- ja taitopääoma kulkevat käsi kädessä, ja niiden avulla pystyään luomaan myös käyttöpääomaa.

Kokonaisuutena kirja auttoi minua ymmärtämään yhdessä talouskoulutuksen kanssa talouden suunnittelun merkityksen. On ensiarvoisen tärkeää, että tulevaisuus on ennustettavissa, jotta luoda selkeä suunnitelma eteenpäin. Jos rahan tulosta tai menosta ei ole varmuutta, on hyvin vaikeaa luoda kannattavaa liiketoimintaa. Mekin tarvitsemme tiimillemme selkeät ohjenuorat, joiden avulla pystymme suunnittelemaan jokaisen projektin tulo- ja menopuolen selkeästi. Kun näemme, mistä raha tulee, ja mitä se vaatii, sitä oppii arvostamaan eri tavalla. Talouden hallinta on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan numeroidun laittamista eri paikoille. Ne vain täytyy saada täsmäämään parhaalla mahdollisella tavalla.

versio2

 

 

 

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!