Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Yrittäjyyden haasteet

Kirjoitettu 16.10.14
Esseen kirjoittaja: Petri Vainio-Pekka
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas + helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yrittämisen haasteet

 

Luin kirjan Taivas + helvetti. Kirja oli minun mielestäni melko synkkä ja kertoi, kyllä todella hyvin mitä yrittäjyyteen tarvitsee ja sen, että helppoa se ei tule olemaan. Itse sain kirjan, kun olin ammattikoulussa NY- toiminnassa mukana. Valmistujaispäivänäni ajattelin, että mitä ihmettä tällä teen, onpahan hyvä lahja AO: lta taas. En koskaan edes avannut kirjaa, koska ajattelin, että yrittäjyys ei nyt ole se ensimmäinen asia siinä vaiheessa, kun juuri olin valmistunut. Nyt kuitenkin kirjan luettuani koin sen olevan oikein ajankohtainen.

Heti alussa paneuduttiin Rovion perustajiin. Tämä oli erittäin mielenkiintoista lukea, niin kuin koko kirja muutenkin. On hienoa nähdä suurien yritysten johtajien mielipiteitä. Roviollakaan ei alku ei ollut mikään ruusuinen ja se lähti todella pienestä liikkeelle. On hauska nähdä miten noinkin suuret yritykset painii samojen asioiden kanssa, kuin me tällä hetkellä. Tietysti asiat ovat hieman eri mittakaavassa, mutta kuitenkin. Rovio antaa itselleni ainakin suurta uskoa omia hommia kohtaan, koska he toimivat minulle yhdenlaisena esimerkkinä. Haluan ottaa intoa tästä suuresta yrityksestä tuleviin projekteihini ja tehdä ne täysillä. Tätä kautta asiakas pysyy tyytyväisinä, tapahtumat hyvinä ja meidän on paljon helpompi olla tiimin kanssa!

Toinen kolahdus minulle tuli puusepästä nimeltä Ola Kukkasniemi. Hän on erittäin tarmokkaan oloinen ja koen samoja piirteitä hänessä, kuin minussa itsessänikin. Hänelläkin oli alussa todella pieni ja toki vieläkin melko pieni puupaja. Mutta hän kokee, että muutama oikea henkilö saa enemmän aikaan, kuin kymmenen ei niin hyvää työntekijää. Minä koen meidän osuuskunnasta samoin, vaikkakin kaikki tiimissämme on hyviä tyyppejä ja mahtavia työtekijöitä, on silti paljon helpompaa työskennellä pienellä porukalla. Mielestäni tämä kahdeksan henkilöä per osuuskunta on oikein toimiva ratkaisu.

Ola Kukkasniemi sanoi myös kirjassa näin: ”kenellä tahansa on mahdollisuus tehdä se; nousta rivistä ja kasvaa oman elämän toimitusjohtajaksi.” Mielestäni tämä on oikein hyvin sanottu. Tämä lausahdus pistää vain miettimään, että miksi olemme niin arkoja? Meillä on paljon tietotaitoa ja mahdollisuuksia, niin miksi niin moni jämähtää paikoilleen tuttuun ja turvalliseen, eikä uskalla kokeilla uutta? Näihin kysymyksiin ei varmastikaan koskaan tule vastausta, eikä ne tietysti kaikkia haittaakaan. Minua itseä ahistaa kovasti se, että jos tunnen olevani hyvä jossain, mutta en pysty sitä näyttämään, koska en saa siihen mahdollisuutta. Tämän takia yrittäjyys on aina kiehtonut minua kovasti, että pääsen näyttämään kaiken sen innon ja taidon. mitä minulla mahdollisesti on.

Tämä äsköinen alustikin vähän jo sitä, että miksi yrittäjyys on minulle unelma. Olen aina halunnut olla ”itseni” pomo. Tietysti pidän siitä, että kaikki on valmiiksi mietittyä, joten ei tarvitse kuin mennä paikalle ja ohjekirjan mukaan toteuttaa se. Minä itse pidän paljon enemmän siitä, että saan päättää mitä teen ja kuinka ne teen. En halua, että muut päättävät minulle ”toimivat” toimintatavat. Samoin pidän myös siitä, että palkka koostuu siitä, kuinka aktiivinen ja tarmokas olen töitä tekemään. Tämä ei välttämättä niinkään ole normaalissa työssä. Yrittäjyys on toki stressaavaa, mutta se voi myös olla erittäin palkitsevaa.

Kirjassa käsiteltiin muutamaan kertaan myös työntekijän ja työnantajan suhdetta. Siellä sanottiinkin hyvin, että se on kuin avioliitto. Hyvän suhteen rakentamiseen ja siihen, että pystyy luottamaan täysillä molemmat toisiinsa, kannattaa käyttää hyvin aikaa, siinä ei ole mikään kiire. Samoin kuin siihen, kuinka suhdetta ylläpitää. Molempien osapuolien täytyy olla tyytyväisiä toisiinsa ja luottamuksen täytyy säilyä. Samoin myös, että jos löytää hyvän työtekijän, joka tekee hommansa ahkerasti ja ajallaan, kannattaa hänestä pitää kiinni täysin voimin. Nämä ovat kuitenkin joskus harvassa!

Yrittäjyydessä on toki myös paljon haasteita, jotka täytyy vain voittaa ja päästä näistä yli lannistumatta. Yrittäjyyden suuria riskejä on kuitenkin myös burnout. Tätä tulee varoa ja se täytyy ottaa vakavasti, jos pääsee yllättämään. Tämä on erittäin hyvä myös muistaa akatemialla. Muistan itse, kuinka siskoni oli joskus hyvinkin lähellä burnouttia täällä ollessaan. Tärkeää on muistaa pitää vapaa-aika erillään ja varmistaa että sitä on varmasti riittävästi. Tätä ehkäisee myös tietysti hyvä tiimihenki. Tällöin jos joku näyttää siltä, että hänellä on aivan liikaa hommia, niin muut voivat auttaa häntä. Avautuminen on myös tärkeä asia tämän ehkäisemiseksi ja hoidoksi.

Yrittäjyydessä on myös yksi kovin suuri kompastuskivi. Tämä on se, että alkaa kuuntelemaan epäilijöitä. Joka alalla on varmasti epäilijöitä ja ns. ”vihamiehiä”, näitä ei kannata ottaa liian tosissaan. Paras vaihtoehto on ottaa näistä oppeja itselleen ja pyrkiä tekemään vieläkin paremmin asiansa. Kaikista paras tunne ainakin itselleni on se, että saan epäilijät hiljentymään. Se, että heillä ei olekaan enää mitään sanottavaa vastaan, on minulle kuin kilpajuoksun voitto. Tätä olen aina yrittänyt ja olen siinä silloin tällöin aina onnistunutkin. Yrittäjyydessä on tärkeää tuntea oman työnsä arvo ja pitää siitä kiinni. Myös usko itseensä on aina pidettävänä lujana, se on pahin virhe, jos alkaa epäilemään itseään. Eteenpäin kun porskuttaa motivaatio korkealla ja paljon uusia ideoita päässä tulee varmasti hyvää joka ihmiseltä!

 

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!