Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Zen ja jousella ampumisen taito

Kirjoitettu 12.12.13
Esseen kirjoittaja: Iiro Hölttä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Zen ja jousella ampumisen taito
Kirjan kirjoittaja: Eugen Herrigel
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Zen & Jousella ampumisen taito

 

 

 

Aasialaisessa kulttuurissa ei ole tapana kerskua, toisinkuin länsimaalaisilla.

Kaukoidän maissa harjoitettaviin taiteen haaroihin liittyy olennaisena piirteenä se, että niitä ei harjoiteta käytännön tarkoitusperien eikä myöskään pelkän esteettisen nautinnon vuoksi. Niiden avulla koulutetaan ihmisen tietoisuutta ja saatetaan se perimmäisen todellisuuden yhteyteen.”

 

Zen on jotain mitä ei voi ymmärtää, mutta minkä voi kokea.

Ensinmäisen oppitunnin ohjeet: Tie perille ei ole helppo, kaikki askeleet on käytävä jossain vaiheessa päämäärän saavuttamiseksi. Mutta se on itsestä kiinni, missä järjestyksessä nämä käy läpi. Jousi on opittava virittämään oikealla tavalla”

 

Jousiammunnassakin kaikki toiminta on jaettava erivaiheisiin. Jousen virittämisestä- Laukaisemiseen. Tarttuminen jouseen, nuolen asettaminen paikalleen, jousen nostaminen, virittäminen ja pysähdys jousiviritettynä. Ja laukaiseminen.

Jokainen vaihe alkoi sisäänhengityksellä, sitä kannatti alas painettu hengitys ja vaihe päättyi ulos hengitykseen.

 

Koetellaanko meidänkin tiimiä näin alussa samalla tavalla, kun mestariopettaja testasi oppilastaan jousiammunnassa. Jos mestari olisi aloittanut opetuksensa hengitys harjoituksella, oppilas ei olisi koskaan vakuuttunut siitä, kuinka ratkaisevaa hengitys on jousiammunnassa. Asioita ei suoraan syötetä tuutista meille, vaan annetaan itse tajuta tekemisen kautta. Virheistä oppii ja toistot ratkaisevat. Mitä enemmän tekee sitä todennäköisemmin onnistuu jossain vaiheessa. Meille annetaan pelastus rengas vasta siinä kohtaa, kun laiva on jo uppoamassa.

 

 

Miksi ei anneta selkeitä vastauksia ja ohjeita kuinka toimia, vaikka niitä pyydämme? Kuinka nämä asiat pitäisi tehdä? Missä järjestyksessä, mitä seuraavaksi?

Paljon on tullut kysymyksiä mieleen ja paljon on toisetkin tiimiläiset kyselleet asioita. Nyt olen itsekkin sen ymmärtänyt, selkeää polkua ei ole, se on itse kehitettävä testattava toimiiko se itselle ja tiimille.

 

 

Kuten mestari neuvoi, tärkeintä ei ole nuolen laukaiseminen, vaan kaikki muu mistä se koostuu ennen laukaisua. ”Se” tapahtuu sitten kuin itsestään.

Onko meidän tiiminä pakko päästä nyt ja heti laukaisemaan tuo nuoli kohti maalitaulua. Mielestäni ei ole, ja se ei olisi järkevääkään. Tarvitsemme nuo kaikki niin turhalta tuntuvat vaiheetkin. Hengittäminen, käden asento, nuolen asettaminen, jousen nostaminen, virittäminen ja sitten ”se” tapahtuu kuin itsestään ja huomaamatta.

Meille nämä voisi tarkoittaa tiimissämme sitä, että opimme tuntemaan toisemme, toiminta tapamme, arvomaailmamme ja monet muut ihan normaalit asiat ennen kuin lähdemme lupailemaan asiakkaalle mihin meistä on ja mikä on meidän tarjoamamme. Emme tunne toisiamme niin hyvin että voisimme lähteä heti laukaisemaan tuon nuolen tiiminä.

Nämä vaiheet voivat tuntua tylsiltä ja turhilta, mutta ne ovat onnistuneen lopputuloksen kannalta välttämättömiä.

 

Jos luulee olevansa mestari, kun sattuu osumaan ensinmäisellä nuolella maalitauluun, luulee väärin. Toistojen määrä ratkaisee. Kukaan ei ole syntyessään mestari ja joutuu käymään kaikki nämä vaiheet läpi, mutta se missä järjestyksessä on itsestä kiinni.

Tulisi keskittyä niihin olennaisiin askeliin, päästäkseen tavoitteeseen. Jos ajatus pyörii vain päämäärässä, eikä noissa niin tärkeissä väliaskelissa, niin tulosta ei synny toivotulla tavalla.

Keskittyminen pitää kohdistaa olennaiseen, eli siihen ensinmäiseen askeleeseen, ennen seuraavaa.

 

Jäin miettimään jälkeenpäin kun kirjassa puhuttiin, että ”SE” tapahtuu itsestään: Että onko ”SE” se tiedostamaton tila, kun asiat tapahtuvat kun niiden antaa tapahtua.Hmmm… varmaa on se, että mitään ei tapahdu jos ei lähde liikkeelle ja ala tekemään.

 

Mielenkiintoinen filosofinen kirja.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!